Kotikaupunkimme kauneimmat rakennukset 19.5.2016
Lähdimme Vanhalta Kirkolta klo 9:40 Raimon luotsaamalla bussilla Tuomiokirkolle, jossa meitä odotti opas, joka kertoi kirkon historiaa ja mielenkiintoisia asioita.
Tuomiokirkko on valittu Tampereen kauneimmaksi rakennukseksi eikä ihme sillä sitä se todella on. Joka suunnalta katsottuna yhtä kaunis. Sisällä kirkossa on paljon aivan tavallisia pyöreitä hehkulamppuja. Niillä on korostettu sähkövaloa, jota tuohon aikaan ei ollut muissa kirkoissa koko Pohjois-Euroopassa kuin Tuomiokirkossa.
Kirkon maalaukset ovat Hugo Simberin ja Magnus Enckellin käsialaa. Kuuluisin on varmasti Simbergin "Haavoittunut Enkeli". Kirkon alttaritaulu on myös poikkeuksellinen sillä siinä ei kuvata Jeesusta eikä Jumalaa ainoastaa jumalallinen valo loistaa ihmisille.
Kirkkosalia kiertää lehterikaiteessa Hugo Simbergin fresko, jossa 12 alastonta poikaa kantaa köynnöstä, joka kuvaa elämää. Toiset pojista ovat nääntymäisillään taakkansa alle kun taas toiset kantavat köynnöstä kevyesti pystypäin aivam kuten oikeassakin elämässä meillä on hyvin eripainoiset taakat kannettavana. Lisäksi köynnös kulkee ylös ja alas kuten elämäkin.
Sitten oli vuorossa Tuomisen kivimuuri ja oppaaksi saimme oman Ahti Tilanderin, joka toimi tehtävässä milloin ei ollut virallista opasta. Hyvin oli Ahti selvitellyt kaikkien kohteiden tiedot.
Tuomisen kivimuuri on upea nelikerroksinen kivitalo aivan Tuomiokirken vieressä. Nimensä se on saanut rakennuttajansa Karl Arvid Tuomisen mukaan joka oli tunnettu laadukkaasta rakentamisesta.
Tällä hetkellä tässä talossa on etuosto-oikeus talon asukkailla eli jos joku asunto tulee myyntiin niin osakkaat ovat etusijalla, jos haluavat ostaa.
Sitten kiipesimme taas bussiin Raimon kyytiin vaikkei matka pitkän pitkä ollutkaan sillä suuntana oli Paloasema ja Hetelli Tammer. Näissä molemmissa kohteissa meillä oli talojen omat oppaat. Varsinkin Paloasemalla oppaamme kertoi monia mielenkiintoisia asioita sen historiasta ja henkilöistä, jotka olivat olleet siellä palomiehinä tai palopääliköinä. Varsinkin palopääliköt tuntuivat olleen hyvin persoonallisia tyyppejä.
Palolaitoksen tornissa on kohokuva, joka kuvaa tulen ja veden taistelua. Koko rakennus on suunniteltu niin, että paloa mentiin sammuttamaan hevosilla ja siksi nykyiset valtavan isot paloautot eivät oikein tahdo edes mahtua taloon. Opas kertoi myös yksityiskohtaisesti miten paloautot on numeroitu niin ettei koko Suomessa löydy kahta samaa numeroa, joilla autot tunnistetaan. Numeroilla tunnistetaan myös palomiehet.
Paloaseman seiniltä löytyy useita taitelija Taisto Toivosen maalauksia. Hän oli tunnettu taiteilija ja graafikko, joka toimi Tampereella palomiehenä sen jälkeen kun oli opiskellut taiteilijaksi. Hän on ollut hyvin tuottelijas taiteillija ja hänen töitään on Tampereen muissakin julkisissa rakennuksissa.
Palomuseossa oli paljon mielenkiintoisia tavaroita ja kuvia menneiltä ajoilta. Oppaamme kertoi, että esimerkiksi sorsien ruokinta kuului aikanaan palokunnalle ja sisksi heillä oli oikein kone, jolla hankitut leivänkannikat pienennettiin sorsille sopiviksi. Jo tuolloinkin päti näköjään sääntö, että kaikki työt, jotka mies joutuu tekemään niitten tekemiseen keksitään kone.
Seuraavaksi siirryimme Hotel Tammeriin, jossa nautimme Haaviston Matin suhteilla hankitut ilmaiset kahvit ennen hotelliin tutustumista.
Vuonna 1929 vihitty Berttel Strömmerin suunnittelema hotelli on ollut kuuluisien vieraiden asuinpaikkana. Marsalkka Mannerheimilla oli hotellissa oma huone, hän asui säännöllisesti hotellissa vuosina 1938-1950. Hotellin lakanoissa ovat nukkunet myös Neuvostoliiton Nikita Hrustsov, Urho Kekkonen, Armi Kuusela, Ester Toivonen, Jussi Björling, Josephine Baker ja F.E. Sillanpää
Seuraavaksi istuimme taas Raimon kyytiin ja katselimme Tampereen kauneimpia rakennuksia bussin ikkunasta ja kuuntelimme Ahdin tarinoita rakennuksista.
Näsinpuiston suunnitteli kaupunginpuutarhuri Onni Karsten, ja osana puiston rakentamista sen alueelle istutettiin satoja puita ja lähes 500 perennaa, kuin myös ulkomailta tuotuja harvinaisempia kasveja.
Näsinkallion suihkukaivomonumentin on suunnitellut Emil Wikström 1913. Graniittisommitelma, jota kruunaavat sen kolme erillistä pronssiveistosta, on symbolinen kaupungin läpi virtaavalle Tammerkoskelle.
Finlaysonin Palatsi rakennettiin entisen kruunun viinanpolttimon paikalle, joka oli toiminut muun muassa Finlaysonin tehtaan aiemman omistajan James Finlaysonin kotina. Sittemmin palatsi toimi Finlaysonin toimitusjohtajan virka-asuntona 1910-luvulta aina 1970-luvun lopulle. Sen jälkeen palatsia käytettiin tehtaan edustustilana. Nykyisin palatsi on ravintola- ja juhlakäytössä.
Seuraavaksi ajoimme Pyynikin kautta Keskustorille, jonka ympärillä on lukematon määrä kauniita rakenuksia.
Vanhan Kirkon arkkitehtuuri edustaa uusklassismia. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1847. Alttaritaulu on maalattu vuonna 1831 ja saarnatuoli on vuodelta 1841. Urut ovat vuodelta 1852. Kirkko on suosittu vihkikirkko ja istumapaikkoja on 310. Pääsääntöisesti kirkko on Tampereen Ruotsinkielisen Luterilaisen seurakunnan käytössä.
Palanderin talossa on muun muassa useita myymälöitä ja toimistoja. Rakennuksen kolme ylintä kerrosta ovat suurimmaksi osaksi yksityishenkilöiden asuntoina. Keskustorin puolella ylimmässä kerroksessa on ateljeehuoneisto, joka on yksi talon kuuluisimmista osista. Siellä ovat työskennelleet useat koti- ja ulkomaiset taiteilijat, tunnetuimpina Hugo Simberg ja Kimmo Kaivanto. Nykyään ateljee on Tampereen kaupungin hallinnassa.
Raatihuoneella on useita saleja, ja kaupunki järjestää siellä erilaisia tilaisuuksia. Suurlakon aikaan vuonna 1905 Tampereen Raatihuoneen parvekkeelta luettiin Tampereen punainen julistus.
Ensimmäinen samalla paikalla ollut raatihuone oli yksikerroksinen puurakennus, joka valmistui vuonna 1802. Samalle tontille rakennettiin 1830-luvulla markkinapuoteja, jotka tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1878. Uudesta rakennuksesta järjestettiin vuonna 1885 kilpailu, jonka Schreck voitti, rakennustyöt alkoivat 1887, ja talo vihittiin käyttöön 8. tammikuuta 1890. Rakennuksessa toimivat aikoinaan Tampereeen kaupunginvaltuusto, maistraatti ja raastuvanoikeus. Valtuusto siirtyi pois talosta 1920-luvulla. Raatihuone kunnostettiin kaupungin edustustilaksi ensimmäisen kerran 1960-luvulla, ja sitä on sittemmin entisöity useasti.
Retken onnistumisesta kiitos erityisesti Matti Haavistolle, bussikuskina toimineelle Raimo Kannolle ja omalle oppaallemme Ahti Tilanderille ja tietysti myös kaikkille retkeen osallistuneille.
